Trabant P50/2, 1962Olen omistanut samaa korimallia olevan Trabant P60:n aiemmin ja koska auton hävitys aikoinaan jäi harmittamaan, niin pitihän sellainen ostaa, kun kohdalle sopivasti sattui. Tällä hetkellä omistan jossain mielessä autoilun ääripäät, eli Trabantin ja Mersun. Mersu on mukava ja tehokas kulkine, mutta Trabantissa on jotain, mikä nykyautoista on kadonnut aikoja sitten ja jota ei mistään sähköautosta tule löytymään. ![]() Trabant ostopäivänä Riihimäellä, 29.4.2023 Tämän yksilön omistushistoriaa:
Auto ei vastaa moneltakaan osin enää alkuperäistä, joten museointi ei ole missään nimessä mielekästä, koska museokatsastettuja Trabantteja oli auton ostoaikaankin myynnissä muutamalla tonnilla. Autoa voikin pitää hyvällä omallatunnolla puhtaana kesäkäyttiksenä, ilman museoauton rasitteita. Auto on kaksitahtinen ja moottori kaksisylinterinen, kuten P60/P601 malleissakin. Öljy sekoitetaan bensan sekaan ja seossuhde on lähteestä riippuen 1:50 - 1:33. Trabant sai nelitahtisen ja nelisylinterisen moottorin vasta parille viimeiselle mallivuodelleen, 1990 luvun taitteessa. ![]() Trabantin bensamittari, eli bensatikku Kaksitahtiset P50, P60 ja P601 mallit ovat iskutilavuudeltaan alle 600 kuutioisia, eli auto kuuluu ns. kääpiöautokastiin. Nelitahtinen oli Volkswagenin 1100 kuutioisella lisenssimoottorilla varustettu. Auto on etuvetoinen ja siinä itsekantava teräsrunko. Koripaneelit ovat Duroplast muovia, josta myöhemmin lisää. ![]() Kärpäsenä katossa Vanha auto käyttöautonaAika moni tunnistaa Trabantin ikäluokan, kun sen näkee ja usein minulta kysytäänkin, miten raskin näin vanhalla autolla ajaa tai mitä sellainen tai sellaisen käyttö maksaa. ![]() Trabant kauppakassina, naapuriruudussa Nissan Cube Autot on tehty ajamista varten, eivätkä varsinaisesti mene rikki ajamalla, ajamattomuus sen sijaan tuhoaa sen hitaasti ja varmasti. Trabanttiin saa vielä suhteellisesti helposti kulutusosia, joten sillä voi ajella kuin millä tahansa autolla. Korjaaminen on nykyautoja edullisempaa, sillä et voi käyttää merkkikorjaamoita tai diagnostiikkalaitteita, vaan selviät korjauksista ihan omin käsin ja aivoin. ![]() Trabant maalaismaisemissa Tietenkin vanhat autot ovat autoja, sanan varsinaisessa merkityksessä, eli tekniikasta täytyy jotain ymmärtää. Mitään rakettitiedettähän se ei ole ja jos nyt edes tulpat osaa vaihtaa, niin pääsee jo aika pitkälle. Tulpista puheen ollen, Trabissani oli ostaessani NGK B8HS tulpat, vaikka NGK:n katalogi näyttäisi B6HS:ää lämpöarvoltaan sopivaksi, mikäli tulppa on 14 mm kierteellä. Muissa 600 kuutioisissa lämpöarvo on pykälän kylmempi, eli seiska. ![]() Trabantin sytytystulppa Mitä auto sitten maksoi. Siihen en ole tarkkaa hintaa laskenut, sillä kaikki autoni ovat kiltisti käyttäneet kaiken, mitä niihin on pistänyt, oli kyse sitten polttoaineesta tai muista kuluista, joten niitä on turha laskea. Trabant vaihtoi omistajaa nipulla viiskymppisiä ja hakureissu vei aikaa noin 16 tuntia, polttoainetta kului keskimäärin 13,2 l/100 km ja matkaa kertyi 1165 km.
Trabant EI OLE museoajoneuvo, tämä tarkoittaa mm. seuraavaa:
Trabantin tekniset tiedot ja mallien eroavaisuudet![]() Lisää Trabantin tekniikasta ja historiasta löydät mm. Wikipediasta ![]() ![]() Trabantin ruostesuojaus Kuten sanonta kuuluu, niin rakkaalla lapsella on monta nimeä. Trabantin lempinimiä on mm. vauhtipahvi ja siinä lienee syy sille, että aika moni luulee auton korin olevan oikeasti pahvia. Auton runko ja alusta ovat kuitenkin terästä ja vain koripaneelit ovat Duroplastia - ei siis pahvia. ![]() Trabantin teräskori, lähde: Trabantin käyttö- ja huolto-ohjekirja, VEB Fachbuchverlag Leipzig Duroplast on aniliinin (kumiteollisuuden valmistusmateriaali), fenolin (koivun lehdissä), ja formaldehydin (metanolista) sekoitteella kyllästettyä paperimassaa, puuvillaa tai hamppua (riippuen lähteestä). Samasta materiaalista löytyy myös muita Itä-Saksalaisia tuotteita, mm. matkalaukkuja. Trabanttien tuontimäärät SuomeenTrabantin viralliset tuontimäärät Suomeen Super Trabi lehden mukaan:
Viimeiset pikkukoriset P60 mallit valmistettiin 1964 ja samana vuonna valmistettiin ensimmäiset isompikoriset P601 mallit, josta johtunee hyppäys tuontimäärissä. P50 ja P60 malleista tuotiin suomeen pääasiassa deluxe mallia, jotka tunnistaa kaksivärimaalauksesta. Yksivärisiä standart mallejakin on tuotu jokunen uutena, mutta liikenteessä olevat yksiväriset kuulostavat olevan pääosin jälkituotuja. ![]() Trabant P60 "Suomen tuontimalli" ![]() Toinen kuva edellisestä Trabistani Nelitahtisia 1.1 malleja alettiin valmistamaan 1989, jonka rinnalla tuotannossa pysyi kuitenkin myös P601. Rekisterissä näkyvä 1990 malli oli nelitahtimalli. ![]() Trabant P601 Yllä olevan kuvan Trabant P601 oli Kuusankosken lähipoliisin käytössä, vuodesta 1999 lähtien, jonka jälkeen se lahjoitettiin Poliisimuseolle. Auton kuvasin Vehoniemen automuseossa ![]() Ajoneuvotilastot löytyvät nykyään Traficomin ajoneuvokannan-tilastoista ![]() ![]() Oulussa kuulen usein, ettei näitä Trabantteja ole näkynyt vuosiin tai jopa vuosikymmeniin. Osa tosin muistaa edellisen Trabanttini, jolla en ajellut yhtä paljon kuin nykyiselläni, mutta tilastojen perusteella voisi olettaa, että näitä enemmänkin liikenteessä näkyisi. Trabilla liikkuessa, on auton parkkiin saaminen tai parkista pois lähteminen, ilman juttuseuraa aika harvinaista, joten huomaamatta auto ei jää :) ![]() Itäisemmän tunnelman hakemista Oman nykyisen ja entisen (vandalismin jäljiltä varastoituna ja odottaa takaisin liikenteeseen pääsyä) lisäksi Oulussa on ainakin kolme museorekisteröityä pienikorista Trabanttia, joista jokaisen olen 1-2 kertaa vappuajoissa nähnyt, mutta muutenpa niitä ei liikenteessä ole näkynyt. Oman vauhtipahvini päiväkirjaaHuhtikuu 2023 ![]() Trabant Mersun perässä, matkalla kotiin Trabi pääsi vapuksi kotiin, mutta vappuajot jäivät tänä vuonna välistä, sillä kelit eivät olleet (tavalliseen tapaan) kovin suosiolliset. Sen verran ehdin autolla ajaa, että ajoin sen trailerilta parkkiruutuun :) Toukokuu 2023 ![]() Trabantin ensimmäiseltä koeajolta, kuvakaappaus GoPro 11 videolta Varsinaisen koeajon tein toukokuun puolella, mutta eipä auto mitään yllätyksiä tuonut, tuttu kampe ja toimi, kuten kuuluukin. Myyjä oli myös sen verran tuttu, että hänen sanomiseensa saattoi luottaa. ![]() Sähköauton latauspisteellä poseerausta Nykyautojen latausasemat ovat liian riskejä 60-vuotiaalle autolle, mutta eipä niitä yhtä usein tarvisekaan latailla. Jostain ihmeen syystä parkkiruutujen koko ei ole kasvanut autojen kasvun myötä, vaan ovat edelleen 60-luvun mittapuulla suunniteltuja. ![]() Fuck Hi-tech Joskus asioita on osattu tehdä myös yksinkertaisesti. Trabantin pissapoika toimii manuaalisesti pumppaamalla (punainen nuppi) ja säiliö on sisällä jalkatilassa, joten nestetaso on helppo tarkistaa, vaikka ajon aikana. ![]() Trabantin kuvailua maaseutumiljöössä Edellinen Trabanttini oli varustettu kaarevilla kylkilistoilla ja oli maalattu kaksivärimaalauksella, josta pidin kovasti aikoinaan, joten ajattelin muuttaa tämänkin kaksiväriseksi, mutta tulin lopulta toisiin aatoksiin. ![]() Trabantin kuvailua Toppilan vanhalla rikkivarastolla Kun tätä vauvan sinistä Trabia on tovin katsellut ja silmä tottunut, niin olen tullut siihen tulokseen, etten laita edes noita vähäisiä puuttuvia lokasuojien ja ovien listoja takaisin. Onhan auto varsin rujon näköinen nykyisellään, mutta harvapa noita tuolla livenä edes huomaa, vaan naisetkin kehuvat, kuinka auto on söpö ja nätti. ![]() Toppilan vanhalla rikkivarastolla Kori kaipaisi uutta maalipintaa ja listojen poiston yhteydessä sen voisi tehdä, jonka myötä myös katon voisi maalata siniseksi. Autosta tulisi entistä kliinimpi ja sen myötä siihen sopisi loistavasti myös oranssit tehosteet, suoraan Gulffin kisaväreistä, jonka lähelle tämä baby bluekin sattuu. ![]() Muurin takaista tunnelmaa Tilasin toukokuun lopulla Trabanttiin keltaiset ajovalopolttimot, sillä kuuden voltin polttimoita ei näyttänyt Oululaisissa liikkeissä olevan tarjolla. Jostain syystä koen keltaisten polttimoiden sopivan vanhoihin autoihin, vaikkei kyse olisikaan ranskiksesta. ![]() Keltaiset polttimot Kysyin katsastuskonttorilta, millainen homma nykyään on saada autoon mustat kilvet ja vastaus oli, että vanhat tuomalla saa uudet heti matkaan, jos tunnuksen vaihtuminen ei haittaa. Niinpä ajelin sitten eräs päivä konttorille kilpien kanssa, mutta rekisteröintiasioita hoitavan Ajovarman varastosta ei löytynytkään kuin museokilpiä, joten kilvet menivätkin tilaukseen. Plussana voi toki sanoa, että autossa säilyy sama tunnus, mutta etukilven kiinnitys oli sen verran viheliäistä, että hetken sai ajella etukilpi tuulilasilla. ![]() Peltolassa, kilpi ikkunalla Auton sähköjärjestelmä on tosiaan kuusi volttinen, edelliseen Trabiini tuli päivitettyä sähköt 12 volttiseksi, mutta aika pienet ne käytännön hyödyt kuitenkin olivat. Kuuden voltin tasavirtalaturi ei tahdo jaksaa ladata akkua, jos kaupungissa ajelee valot päällä lähes tyhjäkäyntiä, joten jännitemittari on oiva apuväline, akun tilan seuraamiseen. ![]() Tuikkusilmät Karkeasti voi sanoa, että mikäli akun lepojännite on yli kuusi volttia, virtasta on tarpeeksi ja jos se tipahtaa alle kuuden voltin, niin akku kaipaa latausta. Autossa oli jännitteen nostin kuudesta kahteentoistavolttiin, jonka myötä autoon oli saatu asennettua autoradio, mutta sen käyttöön ei virta riitä, joten poistin radion ja jätin vain etulevyn paikalle. Kesäkuu 2023 ![]() Toppilassa ![]() Mustat rekisterikilvet Trabantin taustapeili oli vaihtunut jossain vaiheessa kuplavolkkarin peiliin, mikä peitti näkyvyyttä oikealle, joten se tuli korvattua matalammalla tarvikepeilillä. ![]() Uusi taustapeili Kesäkuussa tuli myös vihdoin vaihdettua kaasuttimen palautusjousiviritys ehjään jouseen, jonka jälkeen kaasun ajoittainen kiinni hirttäminen lakkasi. Samalla vaihdoin ilmansuodattimen mopomalliseen ja poistin lämmityslaitteen käytöstä, jonka jälkeen moottoritila alkoi näyttämään hyvinkin tilavalta, moottorihan ei iso ole.
Vasemmassa kuvassa näkyy auton konehuone toukokuussa ja oikealla heinäkuussa (ilmansuodatin vaihtui heinäkuussa toistamiseen). Trabantin lämmitys perustuu, monen muunkin ilmajäähdytteisen tapaan, pakokaasun lämmittämään ilmaan ja korroosion vuoksi on olemassa hiilimonoksidimyrkytyksen riski. Tämän auton lämmitin oli vaihdettu uudemmasta mallista muutenkin ja autolla tuskin tulee talvella ajeltua, joten paluu alkuperäistyyppiseen ratkaisuun oli paikallaan.
Lähde: Trabantin käyttö- ja huolto-ohjekirja, VEB Fachbuchverlag Leipzig Yllä olevassa kuvassa näkyy P50 mallin alkuperäisen lämmityslaitteen kesä- ja talviasento, eli kesällä ilma ohjataan auton ulkoa sisään (nuolet eivät näytä ilmavirran suuntaa) ja talvella ilmavirta kiertää äänenvaimentimen vaipan kautta. Vaimentimen voi P50 mallissa myös ohittaa, mikäli pelkkä puhallus riittää huurteen poistoon ja näin ollen pakokaasun sisälle tulon riski pienenee. P601 mallin lämmittimessä ilmaa tulee aina jonkin verran sisälle myös vaimentimen kautta, sillä säätöläpät eivät ole erityisen tiiviitä. ![]() Maaseutumatkailua Heinäkuu 2023 ![]() Tuiran suihkulähteet Heinäkuu meni lomaillessa, joten Trabant oli suurimman osan ajasta poissa liikennekäytöstä. ![]() Graffiteja Elokuu 2023 ![]() Tallissa Edellisellä Trabillani kertyi mittariin kahden ensimmäisen vuoden aikana reilu 400 km ja kahden seuraavan vuoden aikana ei senkään vertaa, mutta tällä Trabantilla tuli kerättyä kolmen ja puolen kuukauden aikana 1 013 kilometriä ja siitäkin auto oli kuukauden verran liikenteestä poistettuna, kun olimme kesälomareissuilla. Siinä missä edellinen Trabi söi tulppia tuon tuostakin ja pieneen remonttiin sai joka reissulla varautua, niin tällä on saanut ajella lähestulkoon kuin millä hyvänsä autolla. Toki kuuden voltin akun varaustilannetta on joutunut seuraamaan ja miettimään ajovalojen käyttöä tarkemmin, mutta kaskon hinausturvaa ei ole tarvinut käyttää. Sellaisenkin nimittäin tähän otin, kun ajattelin, etten enää tässä iässä viitsi isompaa remonttia tien varressa alkaa tekemään. Mutta onneksi ei ole tarvinut sellaista edes harkita. Trabant jäi elokuun puolivälissä talvilevolle ja nähtäväksi jää, mitä muutoksia siihen tulee talven aikana tehtyä. Ensin pitää kuitenkin varustella itse tallia, jotta siellä pystyy jotain tekemään. |