Teneriffa / Puerto de la Cruz 2012


Työkiireiden välissä piti päästä jälleen nopeasti johonkin lämpimpämpään paikkaan. Tjäreborgin listoilta löytyi ennestään tuttuun Puerto de la Cruziin hotelleja, joten päätimme ottaa matkan sinne. Kanariansaarten etu on aina ollut tasainen lämpötila, eli satoi tai paistoi, niin lämpötila on ollut riittävä. Tietenkin sitä voi sitten joskus sattua kohdalle se säännön vahvistava poikkeus.

29.01.2012 SU - Ensimmäinen yritys

Sunnuntaina oli tullut puoliltapäivin Tjäreborgilta viesti, että kone on noin 1,5h myöhässä ja lähtöselvityksen aukioloa oli jatkettu puolisen tuntia. Tämä viesti jäi huomaamatta, mutta parin tunnin viivästykset ovat sen verran tavallisia näillä lomalennoilla, ettei tämä olisi muuttanut suunnitelmia kentälle lähtöön. Ajoissa lähtöselvitykseen menemällä säästää itsensä turhalta ruuhkassa seisomiselta ja pienellä kentällä on myös mahdollista saada parkkipaikkakin paremmalta paikalta, kun on paikalla hieman ennen muita.

Saatuamme auton parkkiin, kävimme tekemässä lähtöselvityksen ja siirryimme turvatarkastuksen läpi lähtöporteille. Portille päästyämme saimme viestin, että lento olisi myöhässä ainakin nelisen tuntia ja lisätietoja saisi lentokentältä. Tämänkin viestin olisi vielä kotonakin luettuna tulkinnut siten, että kentälle kannattaa lähteä, koska sieltä saisi lisätietoja ja lähtöselvitys sulkeutuisi edellisen viestin perusteella klo 16. Lähdön olisi pitänyt olla 16:35, mutta niihin aikoihin taululle vaihtui vain teksti, että lisäinfoa 17:30. Seuraava viesti tuli 17:20 ja siinä kerrottiin lähdön olevan 22:15 ja lähtöselvityksen sulkeutuvankin vasta 20:30. Tämänkin viestin mukaan lisätietoja saisi lentokentältä, mikä oli jo todettu harhaanjohtavaksi tiedoksi, koska kentällä ei ollut kellään yhtään enempää tietoa.

Näillä main tulikin sitten ensimmäinen kuulutus asiasta ja siinä kerrottiin koneen tehneen välilaskun teknisen vian vuoksia ja kentällä oleville matkustajille kerrottiin jaettavan 25 euron arvoisia palveluseteleitä viereiseltä portilta. Aiempiin myöhästymisiin (Finnair) nähden summa oli toki suuri, mutta ottaen huomioon millä kentällä olimme, niin käytännössä vaihtoehtona oli syödä erilaisia sämpylöitä tai muuta kahvipullaa, eli ei mitään oikeasti täyttävää ja näin ollen seteleiden reaaliarvo oli jotain ihan muuta.

Jossain vaiheessa kuulutettiin, että kone olisi päässyt jatkamaan matkaa kohti Oulua ja kahdeksan aikaan vaihtui uudeksi lähtöajaksi 23:30. Melko pian tämän jälkeen tuli myös viesti, että kone saapuu Ouluun noin 22:30 ja koneen uusi lähtöaika on 23:30. Lisäksi viestissä oli, että lähtöselvitys sulkeutuu 22:00. Tjäreborg itse ohjeistaa, että kentälle tulisi saapua ajoissa ja että lähtöselvitys avautuu kaksi tuntia ennen koneen lähtöä, mutta viestitys näyttää tukevan kuitenkin sitä, että kentälle kannattaa tulla mahdollisimman viimetipassa, ellei asu lähellä kenttää.

Kone sitten lopulta tuli ja matkustajat meni, myös lentokoneen miehistöä kulki portille ja sieltä pois, mutta mitään infoa ei mistään tullut. Puolenyön maissa taululle vaihtui peruttu teksti ja koska tämänkään jälkeen ei saanut mistään lisäinfoa, niin päätin soittaa Tjäreborgin palvelunumeroon ja kysyä mikä oli tilanne ja aikoivatko he esimerkiksi järjestää bussikuljetuksia ja majoituksia matkustajille. Puhelimeen vastanneella henkilöllä ei ollut tietoa lennon perumisesta ja hän lupasi selvittää asiaa. Koneen myöhässä olo tuntui olevan selvillä ja jälkeenpäin kuulin, että osalla oli ollut vaikeuksia päästä läpi Tjäreborgin palvelunumeroon, joten jossain vaiheessa siihen on varmasti ollut ruuhkaakin.

30.01.2012 MA - Lento myöhässä vuorokauden

Päivä vaihtui lentokentällä ihmetellessä ja meni joku hetki, kunnes asiasta tuli kuulutus. Lennolle lähtijöitä pyydettiin siirtymään lähtöselvitykseen, mikäli tarvitsevat majoitusta tai bussikuljetusta. Lähes kaikki lennolle lähdössä olleet taisivat olla tässä vaiheessa jo kentällä, joten väkeä oli aulassa sitten vähän pidempikin jono.

Siinä sitten odoteltiin taas pitkä tovi ja välillä kävi joku kuuluttamassa, että kyytejä ja majoituksia selvitellään. Samalla todettiin uuden lähtöajan olevan maanantaina noin 13:30. Sitä sitten ääneenkin jonossa ihmeteltiin, että eikös sen kyytien ja majoituksen selvityksen ajan olisi voinut istua siellä lähtöaulassakin, mutta jostain syystä nyt sitten päätettiin pompotella maksavia asiakkaita näin.

Osa matkalaisista lähti siitä sitten omin neuvoin joko kotiin tai hotelleihin, muiden jäädessä vielä odottelemaan. Kun jonossa alettiin puhua, että pihaan oli tullut yksi bussi, saatiin myös kuulutus, että edessä odottaisi kaksi bussia, joilla halukkaat pääsevät yöksi Scandiciin. Mikäli ruumaan meneviä laukkuja haluaa odotella, niin siinä menisi arviolta pari tuntia. Koska tästäkin yöstä oli majoitus maksettu, niin suurin osa matkustajista siirtyi hotellimajoitukseen.

Hotellissa oli aluksi yksi respa ja pian apuun tuli toinenkin, mutta melkoinen härdelli siinä kuitenkin kirjautumisissa oli ja lappujakin pyydettiin täyttämään vähän miten sattuu. Aulassa käytiin keskusteluja siitä miten tämänkin olisi voinut hoitaa fiksusti, eli Tjäreborg olisi voinut luultavasti halutessaan hoitaa kirjautumiset hotellin kanssa sopimalla tai olisi voinut faksata nimilistan etukäteen, jolla respan mukaan sisäänkirjaus olisi myös nopeutunut.

Lapsiperheet olivat jälkikäteen kuultuna joutuneet odottamaan matkatavaroitaan ruumasta todellakin sen pari tuntia tai ottaneet suoriltaan majoituksen lähimmästä hotellista, joten heitä ei tähän hotelliin montaa tullut, mitä rajoitti hieman myös tarjolla olleet vain kahden hengen huoneet. Paikalla olleet lapsiperheet saivat kuitenkin huoneensa heti kiireisimpien matkalaisten jälkeen.

Huoneeseen pääsimme yhden maissa ja noin vartin yli tuli sitten Tjäreborgilta viesti (sama viesti oli tavoittanut osan vasta kolmelta), että uusi lähtöaika on 13:35 ja bussikyyti lähtee 12:00. Mikäli oli majoittunut muualle, niin kentällä olisi oltava viimeistään 12:30.

Koska peseytymisvälineet olivat kentällä odottamassa lentokoneen ruumaan pääsyä, meni hotellin myymälän hammasharjat illalla hyvin kaupaksi.

Aamupalan ja huoneen luovutuksen jälkeen tulikin sitten ensimmäinen bussi, johon ei vielä hirveästi tunkua ollut ja kuljettaja kertoikin siihen mahtuvan 49 henkeä ja perässä tulisi vielä kaksi muuta bussia. Majoittuneita oli myös kahdessa muussa hotellissa, joten muut bussit koukkaisivat niiden kautta. Scandiciin mahtui 120 matkalaista, joten lähes koko koneellinen tuntui olevan majoittuneina hotelleihin. Tässä vaiheessa Tjäreborgin toimintaa saattoi pitää jo varsin hyvänä, kun ajattelee, että joku tai jotkut hoitivat nämä järjestelyt jostain etäältä, olematta itse läsnä koko touhussa. Tai sitten operointi oli ulkoistettu Oulussa jollekin.

Bussikuski kertoi matkan alkuun huonot uutiset, eli lento olisi lähdössä luultavasti vasta 16:30 ja tämähän varmistui myös kentällä, jossa taululla oli lähtöaikana 16:35. Bussimatkan aikana kävi myös ilmi, että osalla oli ollut tuttuja eilisellä koneella ja koneen vika oli ollut matkustamon paineistuksessa ja varsin varhaisessa vaiheessa oli selvää, ettei kone Oulusta mihinkään jatkaisi.

Edellispäivänä voucherilla ostetut juomat koneeseen piti luonnollisesti jättää sitten turvatarkastukseen, eli se laski edelleen saatujen palveluseteleiden reaaliarvoa. Huomattavasti fiksumpi ele olisikin ollut tarjota matkalaisille lounas hotellimajoituksen yhteydessä, sillä ajan puolesta se ei olisi ollut ongelma ja hotelliaamiainen ei kovin pitkälle riittäisi. Toki koneeseenkin sai ruoan, mutta olikohan hinta sen 18 euroa per matkustaja, joten aika harva sitä niin paljon näytti arvostavan.

Tyhjä Thomas Cookin kone näytti laskeutuvan noin yhden maissa ja myös edellisenä iltana paikalla käynyt miehistö saapui koneelle, joten pientä odotusta oli selvästi ilmassa sen suhteen, että päästäisiin vihdoin matkaan. Tjäreborg lähetti puoli kahden maissa viestin, jossa toivoteltiin tervetulleeksi perille ja kerrottiin oppaiden olevan meitä varten, sekä pyydettiin tapaamaan oppaita hotellin tapaamisaikoina. Tämä aiheutti varsin humoristisen vastaanoton matkustajien kesken ja herätti jälleen keskusteluita tiedotuksen tasosta.

No sitä koneeseen nousua odoteltiin edelleen ja osa matkustajista ehti jo kysellä sen perään kentän henkilökunnaltakin, kunnes sitten kuulutettiin, että kone valmistellaan ensin loppuun ja matkustajat otetaan kyytiin vasta sen jälkeen, kun kone on lähtövalmis. Tämä aika tuntuikin koittavan sitten noin vartin yli neljän aikaan, jolloin päästiin istumaan koneeseen ja siinä kohtaa tulikin lisää pettymyksiä. Jos joku on joskus kuvitellut Finnairin koneiden olevan ahtaita, niin ei ole matkustanut koskaan Thomas Cookin koneilla.

Joku tiesikin heti kertoa, että koneessa oli 20 paikkaa enemmän kuin vastaavissa rungoissa Finnairilla, eli ahtaus oli ihan todellista. Kone oli tosin selvästi vanhempi mitä Finnairilla lentäessä on viime vuosina kohdalle sattunut, sillä putkinäyttöjä en muista enää vuosiin nähneeni missään koneessa, jopa VR on uudistanut junavaununsa pois putkinäyttöajalta. Siinä sitten istuttiin ja odoteltiin koneessa puolisen tuntia, kunnes kuulutettiin, että kone odottelee vielä ruokia. Lähes tunnin odottelun jälkeen kone sitten vihdoin päästi lähtemään ja kaikki näytti olevan hyvin, jos nyt ei seitsemän tunnin ahtautta oteta huomioon.

Jossain vaiheessa kävi sitten ilmi, ettei lentokone ollutkaan täysin valmis, tankkaus ei sentään ollut unohtunut, mutta kahvia tai teetä ei ollut tarjolla, kuten ei myöskään juoksevaa vettä wc:ssä. Muilta osin lento meni varsin onnistuneesti, käytännöt koneessa vain hieman poikkesivat siihen mihin Finnairin kohdalla oli tottunut, mm. informointi lennon etenemisestä puuttui lähes kokonaan.

En tiedä johtuiko kahvin puuttumisesta vai mistä, mutta lentoyhtiö päätti tarjota matkustajille ensimmäisen juoman ilman veloitusta. Koneessa oli vielä puhetta Ouluun jääneestä koneesta ja toisen käden tietona se olisi tehnyt kaksi välilaskua molempiin suuntiin, joten ymmärrys koneen ajoissa vaihtamatta jättämiseen väheni entisestään.

Kone laskeutui noin kymmeneltä paikallista aikaa (2h aikaero) ja laukkujen saanti sekä busseihin siirtyminen tapahtuivat varsin joutuisasti. Tjäreborgin opas kävi bussissa kertomassa, että jokaisen sähköpostiin on tullut infoa korvausten saamisesta (käytännössä hinnasta sai yhden päivän osuuden takaisin) ja tämän jälkeen opas kertoi missä järjestyksessä bussi pysähtyisi hotelleille.

Bussi lähti matkaan, Tjären tapaan ilman opasta ja pysähdyksiä oli oppaan sanoman mukaan 12 ja Florida Plazan piti olla 10., mutta jo viidennen kohdalla alkoi järjestys heittämään ja meidän pysähdys olikin jo seitsemäntenä, eli jälleen tuli mieleen miten ensimmäistä kertaa ulkomailla ja ilman paikallistuntemusta oleva henkilö olisi osunut oikeaan hotelliin. Heille suosittelisinkin Aurinkomatkojen, vähän holhoavampaa palvelumallia. Samoin tällaisen alun jälkeen olisi ollut ihan mukava päästä lomafiilikseen oppaan kertoessa matkan aikana lomakohteen kuulumisista, vaikka osa litaniasta toki aina sitä samaa onkin.

Joka tapauksessa hotellille päästiin puoli kahdentoista aikaan ja sisäänkirjauksen, sekä tallelokeron saamisen (6 päivää 12 euroa + 10 euron pantti) jälkeen käytiin heittämässä tavarat huoneeseen ja lähdettiin katsomaan ruokapaikkaa. Ruokapaikat sulkevat noin yhdentoistamaissa, riippuen vähän siitä miten on asiakkaita, mutta nyt avoinna näytti olevan lähistöllä enää Rolón ja vaikka kokemukset edelliseltä kerralta olivat huonot, niin nyt ei ollut vaihtoehtoja mitä valita. Kaupunki oli todella hiljainen, vain jokunen kulkija siellä täällä, sekä vielä viimeisiä kalusteita pois kasaavia ravintoloita.

Puolenyön maissa pääsikin sitten vihdoin suunnittelemaan yöunia ja samalla tuli huomattua, miksi huone tuntui edelleen kylmältä, vaikka olimme sulkeneet käydessämme parvekkeen oven ja wc:n tuuletusikkunan. Huone oli onneksi kaksio, erillisellä makkarilla, mutta koska parvekkeen toinen ovi ei mennyt kiinni (jäi yläreunasta pari senttiä vajaaksi) ja myös wc:n tuuletusräppänä oli vain lähes kiinni menevää mallia, niin huoneistossa oli käytännössä tuulisen ilman vuoksi jatkuva veto. Wc:n tai makuuhuoneen ovea ei tämän vuoksi saanut pysymään kiinni, vaan ne avautuivat ilmeisesti sopivasta tuulenpuuskasta aina välillä itsekseen. Wc:n ovessa oli tosin toimiva lukko, jonka pystyi ulkopuolelta lukitsemaan esim. veitsen avulla.

Mutta saimme siis "kummitushuoneen" ihan normaalin huoneen hinnalla. Vaatekaappi oli riittävän tilava ja sieltä löytyi myös iso kasa huopia, joiden lisäämisellä peitoksi ja toiseksi "petauspatjaksi" (yksi huopa oli valmiina sitä virkaa hoitamassa), saatiin sängystä nukkumiskelpoinen. Ja koska vilpoinen 15 asteen lämpötila on nukkumisen kannalta parempi kuin liian kuuma huone, niin välittömästi emme alkaneet huoneen vaihtoa suunnittelemaan.

31.01.2012 TI - Vihdoin perillä

Tiistaina heräilimme vasta kymmenen aikaan ja sen verran väsyneitä oltiin, ettei huoneen koleuskaan haitannut. Purimme laukut ja kävimme aamupalalla Columbuksessa. Charcon aukiolla on useita tummia kaupustelijoita ja heitä parveili sitten pöytienkin ympärillä säännöllisin väliajoin, joten siinä mielessä paikka ei kovin mukava ollut ja myös tarjoilijat olivat turhan kiireisiä näin lomafiiliksen kannalta.

Kävimme mutkan hotellilla ja käväisimme myös hotellin katolla, jossa oli runsaasti väkeä ottamassa aurinkoa ja lämminhän siellä auringossa maatessa varmasti olikin. Lähdimme kävelemään hotellilta monen mutkan kautta kohti McDonald'ssia, josta lähtisi Loro Parkin juna.

Koska juna ehti juuri lähteä, niin ehdimme käväistä Mäkkärissä jätskillä ja kahvilla. Junan aikataulua ei sattunut missään nyt silmiin, mutta taitaisi löytyä mm. Loro Parkin sivuilta tai esitteistä, mutta kännykkäsurffailun sijaan päätimme kierrellä vielä hetken kaupungin itäosan katuja. Kun sitten hyppäsimme seuraavan junan kyytiin, niin ajoimme sillä Loro Parkkiin (välillä ei toki voikaan pois jäädä) ja kävelimme sitten siltä puolelta rantaa takaisin hotellia kohti.

Hotellille palatessa kävimme kakkukahvilla Cafe Marboressa ja koska kello oli jo yli viiden ja aurinko alkoi laskea, niin ilmakin viileni heti selvästi ja sitä tehosti kylmän puoleinen tuuli. Kaduilla olevat lämpömittarit näyttivät parinkymmenen asteen molemmin puolin ja ihmisten vaatetus vaihteli shortseista ja t-paidoista aina farkkuihin ja neulepaitoihin.

Hotellilla sattui olemaan Tjäreborgin opas paikalla ja kysäisimme sitten auton vuokrausta päiväksi, sekä Teiden retken hintaa. Koska hintaero jäisi polttoaineen kanssa varsin olemattomaksi ja tuskin autolla muualle viitsisimme nyt lähtä käymään, niin päädyimme matkatoimiston reissuun Teidelle. Etuna oli myös lämmin bussi odottamassa, kun taas julkisilla busseilla siellä joutuisi odottamaan nelisen tuntia ja oppaan mukaan kaapelihissin alapäässä olisi vain "jonkinlainen ravintola" lämmittelyyn.

Kun kerran paikalla sattui olemaan Espanjaa sujuvasti puhuva henkilö, niin päätimme hyödyntää sitä ja tiedustella respasta, mitä hotellihuoneellemme olisi tehtävissä. Sanallinen ilmaisu ei näyttänyt silti menevän oikein perille, joten asiaa piti auttaa elekielellä, jolloin respa ymmärsi mikä ovessa oli vikana.

Lisälämmitintä ei ollut saatavissa, mutta respa lupasi, että asia korjataan huomenna. Tuo mañana (huomenna) ei sitten tämän reissun aikana sattunut koskaan kohdalle, mutta näin vähän epäilimmekin ja virittelimme paksun muoviverhon vuotokohdan tilkkeeksi, jonka sitten aina päiväksi purimme pois (jos vaikka joku kävisi ovea katsomassa).

Teiden reissun hinta oli kahdelta aikuiselta 86 euroa ja mikäli olisi haaskannut yhden päivän johonkin tuote-esittelyyn, niin hinta olisi ollut vain 10 euroa per henkilö, mutta me emme halunneet moiseen lomapäivää haaskata, sillä menetettyä aikaa ei saa takaisin rahallakaan.

Illallisella kävimme La Herreríassa, ihan vain siksi, että tiesimme mitä sieltä saamme, eikä ruokaan ollut tälläkään kertaan pettymistä. Jouduimme odottamaan pöydän vapautumista hetken ja muutenkin väkeä tuli sisään sitä mukaa kuin pöytiä vapautui. Paikka on hyvin viihtyisä ja palveluasenne erinomainen. Iltakävelyn jälkeen pääsikin sitten paikkaamaan taas univelkaa.

01.02.2012 KE - Santa Cruzin visiitti

Aamupalalla kävimme Cafe Marboressa ja siitä jatkoimme sitten läheiselle bussiasemalle. Emme ehtineet ostaa Bono-korttia, jolla matka olisi tullut halvemmaksi, joten maksoimme bussimatkasta taas sen tuplahinnan, eli loman alkuun kannattaisi aina käydä ostamassa tuo Bono-kortti, mikäli bussiajeluille on loman aikana tarvetta.

Kortteja saa ainakin bussiasemilta, joten siihen tutustuminen kannattaisi ottaa alkuloman ohjelmaksi. Matkasimme numerolla 103, mikä ajaa suorinta reittiä. Ei tullut tosin katsottua oliko hetkeä ennen lähtenyt 102 sama mikä tuli heti 103:n perässä sitten Santa Cruzin asemalle, eli onko noissa matka-ajoissa kuitenkaan kovin suuria eroja.

Santa Cruzin bussiasemalta kävelimme El Corte Inglésin eteen, mutta myöhästyimme hieman turistibussista ja jouduimme siis odottamaan hetken. Tämän ajan käytimme sitten hyväksi, hakemalla El Corte Inglésin kameraosastolta toiseen kameraan vara-akun. Akun hinta oli sama kuin mitä vastaava akku olisi maksanut esim. Verkkokauppa.comissa.

Palailimme tavaratalon eteen turistibussia odottelemaan ja pian se siihen sitten tulikin. Lipun hinta oli 15,99 euroa per henkilö ja lippu oli voimassa 24h, jona aikana sai ajella niin paljon kuin halusi. Kiersimme ensin yhden täyden kierroksen ja Las Palmasiin nähden bussin kyydistä näki paljon vähemmän, ainakin yläkerrasta. Puut peittivät käytännössä näkyvyyden ja muutenkin esim. puistojen ohi mentiin reipasta vauhtia. Hitaammin bussi ajoi vain pysähtyessään valoihin tai pysäkille. Bussi kiersi myös aivan liian suppealla alueella, että siitä varsinaisesti olisi edes hyötyä siirtymisessä paikasta toiseen.

Jäimme bussista pois ja kiertelimme katuja kävellen, kuten aiemmallakin reissulla. Syömään pysähdyimme mukavan näköiseen pikkupaikkaan nimeltä Guachinche Casa Cho Juan. Ulkona näytti olevan listat espanjaksi, mutta seinässä oli englannin lippu, joten ajattelimme tilausten onnistuvan myös englanniksi. Yllätykseksi tarjoilija puhuikin yhtä vähän englantia, kuin itse espanjaa ja listat olivat vain espanjaksi.

Pieni lunttilappu ravintolasta löytyi kuitenkin englanniksi, joten kävimme päivän menun läpi ja suljimme siitä sitten kaiken liian mystisen pois ja tilasimme kutakuinkin sitten loput mitä jäi. Vasta jälkikäteen katsoimme sitten mitä ulkopuolella lipun yllä luki ja siinähän luki vain, että tarjoavat perinteistä espanjalaista ruokaa. Mutta paikka oli oikein viihtyisä ja palvelu ystävällistä, eli voi hyvin suositella paikalle sattuville.

Ruokailun jälkeen lähdimme käveleskelmään kohti auditoriota, jonka viereltä löytyy bussiasema. Auditorion kierroksen jälkeen hyppäsimme bussiin ja ajoimme takaisin Puerto de la Cruziin.

Takaisin Puerto de la Cruzissa oltiin kuuden maissa ja taivas oli pilvessä, joten ilmakin tuntui varsin kolealta. Santa Cruzissa päivä oli sen sijaan ollut lämmin ja lähes pilvetön. Levähtelimme hotellilla jonkun aikaa ja kävimme sitten kävelyllä kaupungilla ja ostamassa hotellille lisää juotavaa.

Pikkuhiljaa päiväkin kääntyi sitten illan puolelle ja oli aika katsella jälleen ruokapaikkaa. Päädyimme Régulo nimiseen paikkaan, jota Tjäreborgin oppaassa oli kehuttu ja siinäpä se ilta sitten menikin, sillä palvelutahti oli todella verkkaista.

02.02.2012 TO - Lepäilyä hotellilla

Torstain aamupalan kävimme syömässä City Cafessa, joka toimi kuten kahvilat kotimaassakin, eli ostokset ostettiin liukuhihnamaisesti ja maksettiin päässä kassalle. Aamupalan jälkeen kävimme kävelyllä Toron mäkeä yläkaupunkiin ja sieltä sitten takaisin.

Sen verran lämmin kävellessä tuli, että päätimme käväistä alas tultuamme jätskillä Cafe Royalissa. Varsinaisen lounaan tai päivällisen kävimme syömässä hotellimme lähellä Rias Gallegaksessa, jossa oli kyllä sisäänheittäjä, mutta varsin maltillinen käytökseltään.

Calle Puerto Viejon varrelta löytyi myös pari muuta ravintolaa, joissa oli sisäänheittäjät käytössä, mutta muuten heitä ei meidän kohdalle sattunut. Kiinalaisen ravintolan sisäänheittäjä oli myös kohtelias ja sopivan maltillinen tuputtamisessaan.

Sen sijaan El Pescadorin edessä oli todella ärsyttävä flyereiden jakaja, jonka palkkion täytyi olla sidottuna jaettuihin flyereihin, sillä hän ei uskonut vaikka mitä sanoi. Kuljimme kuitenkin useita kertoja päivässä tätä katua ja muut sisäänheittäjät näyttivät parin päivän jälkeen meidät jo muistavan, mutta tämä ei.

Muista kaupustelijoista ei ollut haittaa muulloin kuin ravintoloiden ulkopöydissä istuessa ja niissäkin lähinnä vilkkaampien puistojen ja katujen varsilla, joissa turisteja paljon liikkui. Tummat kauppamiehet näyttivät ottavan kohderyhmikseen nuorempia tai varttuneempia matkalaisia, joten olimme onneksi välistä putoajia siinä kohtaa.

Ruokailun jälkeen kävimme jälleen sulattelemassa ruokaa kävelylenkillä ja sen jälkeen oli tarkoitus mennä hotellille nauttimaan auringosta, mutta päivä pysyi liian pilvisenä sille touhulle. Lämpötila oli kuitenkin mittareiden mukaan paikoin jopa 22 astetta ja tuuli oli selvästi leudompi kuin alkuviikosta. Samoin edellinen yö oli selvästi lämpimämpi kuin aiemmat.

Kävelyn lomassa kävimme ostamassa Martianezin ostarin ruokakaupasta eväitä perjantaiaamuksi. Tuoreet patongit á 0,45 eur, appelsiinimehu 1,25 eur, hedelmäjuoma 1,70 eur, kinkkupaketti siivutettuna 1,55 eur, juustopaketti siivutettuna 0,94 eur ja pussi 0,02 eur. Iltapäivä ja ilta kului hotellilla, sillä huoneisto alkoi olla jo kohtuu lämmin. Illallispaikaksi valitsimme La Herrerían.

03.02.2012 PE - Teiden retki

Perjantaina olikin sitten aikainen herätys kuudelta, pikainen aamupala ja retkibussia odottamaan läheisen hotellin luokse. Retken opas oli myös odottamassa bussia ja pienen tovin saimmekin odotella, sillä bussi oli hieman myöhässä. Siinä odotellessa ehti sadella myös pieni sadekuuro ja oppaan mukaan koko talven aikana ei ole tullut kuin muutama tuollainen pikkukuuro.

Opas kuulosti olevan itse hyvin innokas Teidellä kävijä ja suositteli kovasti auton vuokraamista ja Teidellä vierailua yöllä, mikäli vain vaatetus ja ajorohkeus sen sallii. Teideltä avautuisi kuulemma todella hieno tähtitaivas.

Kun vihdoin saatiin bussi paikalle, niin ensin ajeltiin kaupungin toiselle laidalle, josta otettiin loput kyytiläiset matkaan. Teiden rinteitä ylös mennessä bussi pysähtyi ensimmäisen kerran näköalapaikalle, muistaakseni vajaan parin kilometrin korkeudella ja oli siinä vain hetken kuvien ottamista varten.

Toinen pysähdys olikin sitten jo köysiradan ala-asemalla n. 2,3 km korkeudella. Tässä pysähdyimme reilun puolentoista tunnin ajan, mutta kovin paljon kuvattavaa ei siinä kohtaa ollut. Ohitimme bussin kyydissä monta parempaakin kuvauspaikkaa, joten omalla autolla käynnissä olisi toki puolensa.

Ala-aseman ainoa lämmin paikka olikin itse asiassa wc, sillä myös kahvila oli tällä tuulella kylmä, koska yksi seinä oli kokonaan auki pihalle. Sama vaatetus millä tarkeni hyvin lähteä kotimaan pakkasista ei nyt tuntunutkaan kovin lämpimältä, joten kahvikupposen ja muutamien kuvien jälkeen siirryinkin lämpimään bussiin, sillä myös bussikuskeilla oli hieman kylmä ja autot pidettiin lämpiminä.

Paremmin tuulelta suojaava vaatetus olisi saanut viiden asteen lämpötilan ja auringonpaisteen tuntumaan varsin lämpimältä, mutta itsellä tuli arvioitua keli vähän liian optimisesti. Koska kahvilassa ei ollut kilpailua, niin hinnat olivat sitten sen mukaiset, eli kahvikupponen maksoi 2,50 euroa.

Kolmas pysähdyspaikka oli laavakivimuodostelmilla ja siinä oli vain vartin stoppi, vaikka kuvattavaa olisi keksinyt aiempaa pysähdystä enemmän. Myös vaatetusta sai vähentää, sillä tällä kohtaa ei tuullut läheskään niin kovasti. Myös vuokra-autoilla shortsit jalassa Teidelle ajelleet turistit näyttivät tarkenevan täällä paremmin kuin kaapelihissin ala-asemalla.

Neljäs stoppi oli ruokatauko Buffet Teidessä ja siellä oli hintojen puolesta sama efekti, eli ei kilpailua ja hinnat sen mukaiset. Myöskään ruoan laatu ei vastannut hintaa, eli ei kaksinen lounaspaikka. Viides pysähdys oli pieni näköalatasanne, jonka korkeudella pilvet sattuivat olemaan.

Kuudes pysähdys oli jollain viinitilalla, jossa oli tarjolla luonnollisesti maistiaisia ja mahdollisuus ostoksiin. Tauko oli sen verran pitkä, että ehdin hyvin pyörähtää myös mutkan kylän katuja katselemassa.

Hotellilla oltiin takaisin kolmen maissa ja pientä välipalaa teki mieli, joten lähdimme käväisemään kakkukahvilla Cafe Litossa, jonka jälkeen tulimme hotellille lepäilemään. Päivä oli kaupungilla pilvinen ja taas vähän kylmempikin. Teidellä paistoi aurinko pilvien yläpuolella, mutta pilvien kohdalla alaspäin tullessa saatiin myös vähän vesisadetta.

Kävimme iltapäivästä katselemassa missä kävisimme syömässä tänä iltana ja päädyimme sitten illalla kokeilemaan La Cuadra nimistä paikkaa. Menimme jälleen syömään sisälle, koska ulkona syönti ei kelien vuoksi iltaisin juurikaan houkutellut. Ruokailun lomassa huomasimme ulkona alkaneen sataa, mutta sadekuuro meni onneksi ohi jo jälkiruokaa odotellessa ja näin ollen säästyimme kastumiselta.

04.02.2012 LA - Viikon kylmin päivä

Koska edellisen aamun eväitä oli vielä jäljellä, niin söimme aamupalan hotellilla ja läksimme sen jälkeen sitten kahville City Cafeen. Yö oli ollut vähän vilpoisampi ja myös nyt aamusta tuuli sen verran reilummin, että piti käydä lisäämässä vähän vaatetta, että tarkeni lähteä aamukävelylle.

Mittarit näyttivät jopa 16 asteen lämpötiloja ja kaduilla näki enimmäkseen takit päällä kulkevia ihmisiä. Suomen kesässähän tämä olisi ihan normaalia, että aurinko paistoi ja näytti lämpimältä, mutta kylmä tuppasi tulemaan. Mieltä lämmitti kuitenkin tieto, että kotimaassa oli oikeasti kovat pakkaset.

Kävimme istumassa parisen tuntia hotellin katolla auringossa ja samalla vähän lämpenikin, vaikka ei sielläkään varsinaisesti enää kuuma päässyt tulemaan. Päivällisen kävimme syömässä hyvissä ajoin La Papayassa, jossa oli suojaisa ja katettu sisäpiha. Ruokailun jälkeen olikin sitten hyvä hetki lähteä rantaan kuvailemaan. Kävimme myös kiertelemässä hieman liikkeitä.

Hotellille palatessa kuulosti vastapäisessä talossa olevan menossa jonkin konsertin harjoitukset, sillä orkesterin soitto kuului selvästi hotellihuoneeseemme asti. Musiikkitarjonnassa ei sinänsä ollut moittimista, mutta välillä tuppasivat tietenkin harjoituksen vuoksi toistamaan samaa kohtaa turhan useaan otteeseen :)

Pakkailimme iltapäivän aikana myös kaikki laukut valmiiksi ja kävimme syömässä hyvissä ajoin iltaa vielä kolmannen kerran illallisen La Herreríassa.

05.02.2012 SU - Paluumatka

Sunnuntain herätys oli jo yhden maissa, joten yöunet jäivät todella lyhyiksi. Bussin noutoaika hotellin kulmilta oli 2:35, mutta se olikin muutaman minuutin aikaisessa. Kadut olivat hiljaisia ja niillä liikkui vain muutamia satunnaisia ihmisiä, joko baareista palaamassa tai nuorisoa muuten vain maleksimassa hotellin kulmalla.

Bussikyytiläisten keruu sujui lähes suunnitelman mukaan ja lopulta päästiin myös sinne lentokentälle. Lähtöselvitys sujui melko joutuisasti, sillä olimme jonon alkupäässä ja ylipainoisten laukkujen kanssa painivat olivat enimmäkseen meidän takanamme. Aamupalalle kentän kahvilaan pääsimme viiden maissa ja koneeseen alettiin ottamaan sisään kuuden maissa.

Kentän kahvilassa maksoi vesipullo 1,45 eur (0,5l), viineri 2,30 eur, Cafe americano 1,35 eur, Cortado 1,55 (puolet siitä mitä Puerto de la Cruzin kahviloissa) ja koneella tuoreeltaan tehty appelsiinimehu 3,90 eur.

Kahvilat ja aamupalapaikat


+ uskaltaa suositella | o ajaa asiansa | - jättäisin väliin

+ Tiistaina kävimme aamupalalla Cafe Columbuksessa, mikä sijaitsee Charcon aukion laidalla Quintana kadun kulmassa. Otimme sandwichit ja tuoremehut, sekä näiden jälkeen tilasimme vielä erikseen kahvit molemmille. Laskun saimme kuitenkin vain jälkimmäisestä ja kun pyysimme laskun myös aiemmista, niin kävikin ilmi, että lasku oli mennyt vahingossa johonkin toiseen pöytään tai sitten se oli mennyt hukkaan. Näissä kahviloissa on usein tapana laittaa lasku pöydälle sitä mukaa kuin tilauksia tuodaan, mutta tällä kertaa näin ei ensimmäisen tilauksen kohdalla käynyt. Pienen selvittelyn jälkeen meille tehtiin kuitenkin uusi lasku ja saimme maksettua sen mitä olimme tilanneetkin. Kuitteja emme takaisin saaneet, mutta maksettavaksi tuli 12,40 eur. Palvelu oli kiireistä, mutta asiallista, kaupustelijoiden pois ajamiseen tarjoilijoilla ei sen sijaan riittänyt aikaa, joten niitä ehti käydä viisi ruokailun aikana. Pöydät olivat pihalla päivänvarjojen alla.

+ Tiistaina kävimme kakkukahvilla ja keskiviikkona aamiaisella Cafe Marboressa. Kakkukahvit kahdelle maksoivat 7,05 eur ja sandwichit, appelsiinimehut ja kahvit kahdelle kympin luokkaa. Mukava pikkukahvila, mutta sisäpaikkoja niukasti.

+ Torstaina kävimme aamupalalla ja lauantaina aamukahvilla City Cafessa, mikä sijaitsee Columbus Plaza ostarilla, Charcon aukion laidalla Quintana kadun kulmassa, missä on myös Cafe Columbus. Torstain aamupalalla otimme kaksi kahvia 0,85 eur ja 1,00 eur, appelsiinimehut á 2,75 eur, sekä patongit á 2,60 eur. Lauantaina otimme vain kahvit. Paikka on muuten viihtyisä ja tutustumisen arvoinen, mutta ilmapiiri on melko kiireisen oloinen.

+ Torstaina kävimme jätskillä Cafe Royalissa, mikä löytyy Avenida del Generalisimon varrelta Hiperdinoa vastapäätä ja hotelli Astorian parvekkeiden alta menevän kävelykadun päästä. Espressot maksoivat á 1,00 eur, appelsiinimehu 2,00 eur, jätskiannos á 4,10 eur. Mukavan oloinen paikka.

+ McDonald'sissa tuli käytyä muutaman kerran jätskikahveilla. Sundae á 2,10 eur, espresso maidolla 1,20 eur ja cafe americano 1,20 eur. Myös pelkkä espresso oli 1,20.

o Perjantaina kävimme kakkukahvilla Cafe Litossa, mikä löytyy Calle Quintanan sataman päässä olevalta kävelykadulta. Hintaa kahdelle kahville ja kakuille tuli 8,40 euroa.

Lounas-, päivällis- ja illallispaikat


+ uskaltaa suositella | o nälkä lähtee | - jättäisin väliin

+ Tiistaina, torstaina ja lauantaina kävimme syömässä illallisen La Herreríassa, mikä löytyy osoitteesta Calle Cólogan 7. Kadun alkupäässä olevan Inglesian aukion löytää helposti siellä olevan kirkon tornia seuraamalla ja kirkon ohi tuleekin helposti käveltyä väärältä puolelta, jolloin La Herrería jää huomaamatta.

Tiistaina otimme pihviannokset, suklaamousset ja kahvit, hintaa kertyi noin 40 euroa. Torstain illallinen sisälsi alkuleivät kahdelle 2,30 eur, puolen litran kivennäisvesi 1,30 eur, perunat Mojo-kastikkeella 2,10 eur, sipulikeitto 3,60 eur, pihviannokset á 12,75 eur, suklaa mousse 3,00 eur, hedelmäcocktail 3,30 eur ja kaksi espressoa á 0,90 eur. Lauantaina otimme myös reilun kympin hintaiset pihviannokset, suklaa mousset ja kahvit. Alkuun otimme tuplamäärän leipää, eli tuore leipähän tulee täällä automaattisesti ja siitä otetaan tuo 2,30 euron hinta. Lisäleivästä meni pienempi maksu, mutta ei tullut otettua kuittia matkaan.

Paikkaan kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa, sillä täältä on toistaiseksi saanut tämän kaupungin parhaat pihvit.

+ Keskiviikkona söimme päivällisen Guachinche Casa Cho Juanissa, mikä löytyy Santa Cruzista kadulta Av Angel Guimera. Pienten kielimuurien jälkeen saimme tilattua porsaanpihvin ranskalaisilla ja salaatilla, maustettuja tomaatteja, ryppyperunoita mojokastikkeella ja meksikolaista Queso Blanco juustoa, lisäksi otimme 3 limukkaa ja kahvit kahdelle. Pöytään tuli myös korillinen leipiä ja kori myös välissä täytettiin uudestaan. Hintaa aterialle tuli 28,80 euroa. Paikka oli oikein viihtyisä ja palvelu ystävällistä, eli voi hyvin suositella paikalle sattuville.

+ Torstaina söimme päivällisen Rias Gallegaksessa, mikä löytyy hotellin kanssa samalta Calle Puerto Viejolta, kun lähdetään kävelemään Charcon aukiota kohti. Paikassa oli sisäänheittäjä, mutta varsin maltillinen ja paikka näytti ovelta vilkaistuna nätiltä, joten päätimme käydä tutustumassa. Paikka oli tosiaan myös peremmältä oikein viihtyisän näköinen ja myös henkilökunta loi varsin leppoisan ilmapiirin. Ulkofile oli kympin luokkaa, puolentoista litran kivennäisvesi 2,50 euroa ja kahvikuppi yhden euron. Hintoihin lisättiin vielä päälle 5% verot.

+ Perjantaina söimme illallisen La Cuadrassa, mikä löytyy osoitteesta Calle Blanco 9. Alkuun otimme leivät á 1,00 eur + valkosipulista 0,50 eur lisä, ruoaksi pihvit 13,95 eur ja 15,25 eur, juomaksi kivennäisvettä 1,70 eur (0,5l), jälkkärit 4,00 eur ja kahvit á 1,10 eur. Loppusummaan lisättiin vielä nuo viiden prosentin verot. Laskun yhteydessä pöytään tuotiin jotkut snapsit.

o Keskiviikon illallispaikaksi valitsimme Pérez Zaora 16 osoitteesta löytyvän Régulonin, jota Tjäreborgin oppaassa oli kehuttu. Paikka oli viihtyisä, mutta hieman kompleksinen, joten pöytiä oli vähän siellä täällä, osa isommassa huoneessa, osa pienemmissä, osa aulassa, osa käytävällä ja yksi jopa portaikossa. Käytännössä tämä taisi aiheuttaa juuri sen, että palvelu oli todella hidasta ja tarjoilijan piipahtamista huoneessa sai odotella todella pitkään.

Tarjoilijat hoitivat lisäksi huoneessa käydessään vain yhden pöydän kerrallaan, mikä entisestään hidasti palvelua. Mutta jos ruokailuun haluaa käyttää aikaa tuntikaupalla (alle kahden ei selviä), niin onhan paikka sinänsä tutustumisen arvoinen. Jos puhtaasti ruokaa arvioi, niin 16,50 oli pihviannoksesta liian korkea hinta, mutta jälkiruokien asettelu oli varsin onnistunut ja niistä nyt vähän ylimääräistä mielellään maksoikin. Yhteensä kaksi pihviannosta + kahvit kahdelle + kakkupala + hedelmäsalaatti tekivät noin 53 euroa. Hintaan sisältyi alkuleivät ja alkuun tulleet valkoviinit. Sitä ei tullut laitettua merkille oliko hinnastot verollisina vai ilman, mutta kortti kävi maksuvälineeksi.

o Lauantaina kävimme syömässä varhaisen päivällisen La Papayassa, mikä löytyy Calle El Lomolta. Valitsimme tämän huonoista kokemuksista huolimatta uudestaan, koska tiesimme sen olevan sisältä varsin viihtyisän. Asiakkaita oli muutamia kadun puolella ja muutamia sisäpihalla, mutta tarjoilijalla tuntui olevan melkoinen kiire ja vähän hällä väliä asenne. Syykin sitten selvisi, sillä paikalle tuli toinen tarjoilija ja ensimmäinen kävi vaihtamassa siviilit päälle, eli työvuoro loppui ja näytti olevan kova kiire jonnekin.

Toinen tarjoilija olikin sitten paljon rauhallisempi ja se rauhoitti heti ravintolankin ilmapiiriä, kun ei tarjoilijakaan koko aikaa sinkoile paikasta toiseen. Listalta valitsimme pienempää syötävää, eli porsaan sisäfile 9,50 eur kaksi kertaa, kivennäisvettä 1,35 eur (0,5l), kahvit 1,17 eur ja 1,35 eur. Loppusummaan tuli päälle se viiden prosentin vero ja maksuvälineenä kävi pankkikortti, joskin joutuivat viemään kortin kauemmas pöydästä, koska päätelaite ei toiminut sisäpihalla kuin yhdessä paikkaa. Paikkaa voi suositella varauksella, sillä aiemmalla kerralla palvelu oli todella heikolla hapella ja nytkin kiinni tarjoilijasta.

- Ensimmäisenä iltana kävimme syömässä, olosuhteiden pakosta, Charcon aukion lähellä Puerto Viejon alussa olevassa Cafeteria Rolónissa. Ruoka oli halpaa, muttei missään nimessä hyvää. Sitä söi juuri sen verran, että pahin nälkä meni ohi ja siihen se sitten loppui. Mutta jotain piti syödä ja sen asian tämä sai nyt ajaa. Hampurilainen maksoi 2,10 eur, hodari 1,80 eur ja limukka 1,30 eur.

- Perjantaina söimme päivällä Restaurante Buffet Teidellä, mikä nimensä mukaisesti sijaitsi Teidellä. 14,75 euron pihvi oli huonompi mitä kotimaisilta huoltamoilta saa samalla rahalla ja puolet jäikin syömättä. Omeletti oli syötävää 9,50 euron hintaan, mutta keittojen syöjät kuulostivat purnaavan laihanlaisia keittoja. Leivistä otettiin á 0,75 eur ja vedestä 2,25 eur. Ravintola oli myös kylmä, eli vaatetusta ei voinut vähentää ruokailun ajaksi, eli omalla kyydillä ei kannata suotta pysähtyä tähän paikkaan.

Hotelli Florida Plaza


Hotelli oli varsin nätti ja siisti, myös huoneiden siivous näytti pelaavaan, mutta varsinaiset korjaustoimet menivät maan tavalla, eli mañana tarkoitti käytännössä joskus myöhemmin. Pyyhkeet vaihdettiin päivittäin, petivaatteet taisi vaihtua kerran, lisähuopia oli riittävästi, myös säilytystila oli ok kahdelle hengelle.

Keittiöstä löytyi uuni, hella, jääkaappi, pesuallas, astiat ja kahvinkeittimen olisi ilmeisesti saanut halutessaan respasta. Tallelokeron, puhelimen ja siirrettävän kuivaustelineen lisäksi löytyi tv, mutta sitä ei tullut kokeiltua.

Lisälämmittimiä ei löytynyt, kun sellaista respasta kysyimme. Kylppärissä oli myös amme, mutta ei suihkuverhoa tai lattiakaivoa ammeen ulkopuolella, joten suihkun jälkeen joutui kuivattelemaan lattialta pahimpia tulvia, loput kuivasivat hyvän tuuletuksen tai siivoojan ansiosta.

Pistorasioita oli niukasti, joten kameroiden, puhelimien yms. lataukset piti rytmittää. Sängyt olivat periaatteessa sopivan kovia, mutta ilman oikeaa petaria tuntui jousitus ikävästi läpi. Olisi ihan mielenkiintoista päästä joskus tutustumaan hotellin pitäjien omiin sänkyihin, nukkuvatko todella noin huonoilla sängyillä.

Avain oli nykymallin mukaan uudelleen koodattavilla korteilla, vain yksi per huone, mutta se riitti meille, emmekä lisäkorteista kysyneet. Kortti toimi myös ajastettuna pääkatkaisimena huoneiston sähköille. Eli kun kortin otti pois seinästä, sammuivat sähköt tietyn ajan päästä ja palasivat kortin takaisin laittaessa. Langatonta verkkoa ei ollut tarjolla, mutta aulassa oli tietokoneet.

Hotellin ympäristö oli erittäin rauhallinen, ainoastaan viimeisenä iltana oli vähän enemmän ääntä vastapäisestä talosta, mutta sekin rauhoittui joskus kymmenen maissa. Autoja meni yöllä hyvin harvakseltaan ja niitä kuuli vain jos heräsi jostain muusta syystä. Parvekkeen alapuolella oli parkkitalo, mutta sen toiminta ei häirinnyt.

Kylmän sään, tuulisuuden ja parvekkeen oven huonon istuvuuden vuoksi huoneisto oli todella kylmä, mutta aiempien reissujen lämpötiloissa tuo vuotokohta ei olisi haitannut luultavasti lainkaan. Hotellihuone oli myös sivuun, eikä hotellin sisäpihalle, jossa aurinko olisi lämmittänyt huonetta edes päivällä.

Lentoyhtiö - Thomas Cook


Finnairin toimintaa on tullut vuosien saatossa moitittua siitä, etteivät he yllä aina täyden kympin suoritukseen ja miten pienistä asioista tuo on monesti ollut kiinni, mutta tämä reissu antoi kyllä pikkasen uutta perspektiiviä tähänkin asiaan. Finnairin lennot ja palvelut alkavat tuntua ykkösluokan matkailulta tämän kokemuksen jälkeen, mutta myönnettäköön, ettei kaikki kaipaa samanlaisia palveluita. Osa haluaa hyvää ja osalle riittää halpa.

Ensinnäkin päätös koneen vaihtamisesta venyi käsittämättömän pitkälle, mihin ei taida olla muuta järkevää syytä, kuin ettei yhtiöllä ollut irroittaa tai vuokrata mistään korvaavaa konetta aiemmin kuin seuraavana päivänä. Ouluun tulossa olleesta koneesta tuli välilaskukentiltä viestejä Oulussa odottamassa olleille ihmisille ja kuulimme tuon koneen matkustajilla olleen jo iltapäivällä käsitys, ettei kone jatkaisi matkaa Oulusta.

Toinen virhe oli tiedotus, mikä tapahtui aina liian myöhään ja kaiken lisäksi maanantain lähtöaika jouduttiin heti alkuun siirtämään myöhemmäksi. Kun sitten tämäkin aika meinasi mennä ohitse, niin matkustajat otettiinkin koneeseen liian aikaisin, vaikka kone ei ollut vielä lähtövalmis. Käytännössä odottelimme sitten koneessa pitkään ruokia ja mitä lie täydennyksiä. Tästä huolimatta ainakaan kahvia, teetä, huopia, tyynyjä tai wc:n juoksevaa vettä koneeseen ei ehditty tuossa ajassa saada.

Paluumatkalla osaa matkustajista kohtasi yllätys, sillä tulomatkalla Thomas Cookin lähtöselvitys punnitsi vain ruumaan menevät laukut, mutta nyt paluulennolla samaan painorajaan pitikin mahtua myös käsimatkatavarat ja tämähän ei kaikkien kohdalla onnistunut. Tjäreborgin kentällä olleen oppaan mukaan oli matkustajien omaa tyhmyyttä, jos ei ole asiasta tietoinen, eikä hänen mukaansa Tjäreborgilla ole tarvetta parantaa informaatiota tässä asiassa.

Ennakkotilausten ja ruokatilausten kanssa oli jotain sekoiluja, jonka lisäksi koneessa esitettävät filmit olivat unohtuneet matkasta, mutta onneksi ei mitään tärkeämpää unohtunut, ettei tarvinnut sen takia tehdä välilaskua. Matkustamohenkilökunnassa oli vain kaksi suomenkieltä puhuvaa henkilöä, muiden kanssa pärjäsi englannilla.

Koneessa oli enemmän istumapaikkoja kuin Finnairin vastaavassa rungossa ja istuimet olivat nahkaiset, joten matkustusmukavuus ei yltänyt edes Finnairin tasolle, mikä ei sekään erityisen hyvä ole. Menomatkalla matkustamon lämpötila oli liian kylmällä ja tullessa liian lämpimällä, eli sekään ei sattunut sitten kohdalle kuin keskimäärin :)

Sää


Sääennusteet lupailivat, hieman lähteestä riippuen, 15-21 asteen päivälämpötiloja ja myös yölämpötiloiksi lupailtiin aika koleita 10-15 asteen lämpötiloja. Teidelle lupailtiin kahden kilometrin korkeuteen hieman tuulista viiden asteen lämpötilaa.

Yleensä nämä saarten lämpötilaennusteet ovat tuntuneet paikanpäällä alimitoitetuilta, joten pessimistisimpiin ennusteisiin ei aivan uskottu. Tällä kertaa kuitenkin toteumatkin näyttivät päivälle 16-18 astetta ja yölle 13-15 astetta. Paikan päällä mittarit näyttivät päivällä 16-22 asteen välillä ja aurinkoakin osa tarkeni ottaa, joten eiköhän tuo parikymmentä jossain vaiheessa päivää kuitenkin täyttynyt.

Reissu oli rehellisesti sanottuna kylmin Kanariansaarten reissu, mitä on koskaan kohdalle sattunut, sillä yleensä saarilla on riittänyt ihan vain kesävaatetus, mutta tällä kertaa piti turvautua Teiden reissua varten varattuun syksyisempään vaatetukseen myös muina päivinä.

Mountain-Forecastista voi tarkistaa Teiden lämpötiloja, mikäli sinne mielii ja muistutetaan vielä siitä matkaoppaan vinkistä, että Teidellä kannattaa piipahtaa pimeän aikaan, mikäli haluaa nähdä hienon tähtitaivaan. Itsekin suosittelen auton vuokraamista Teiden vierailuun ja pukeutumisessa tulee muistaa kiinnittää huomiota tuulen kylmyyttä lisäävään vaikutukseen.

Yleistä


Tällä lomalla tuntui tökkivän vähän joka asia, mutta pääsipähän hetkeksi pois ainakin lumitöistä :)

Tjäreborgin opaspalveluista tuli nyt hieman lisää kokemusta ja ne parit paikallisoppaat Puerto de la Cruzissa, joiden kanssa olimme tekemisissä, tuntuivat ottavan työn innostuneesti vastaan, mutta lentokentän päässä oli sitten vähän happamampaa toimintaa. Ilmeisesti osa oppaista ajatteli, ettei samoja naamoja kuitenkaan ihan heti näe ja oli aivan sama nappasko hommat vai ei.

matkakertomuksiin

© Marko Kelhä